Proppautumista, osa II

Hauskaa juhannusta näin jälkijunassa...

Lupasin jatkaa proppautumisteni esittelemistä... Jatketaan siis sovitulla linjalla. Samalla valotan joitain hahmon syntymiseen ja kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä.

Ronny Goldberg

Ronny kehitettiin aikoinaan minulle täytehahmoksi Opera School of Arts -pelin ensimmäiseen osaan. Päähahmoni oli tarkoitus olla neiti Margareth Harris (kyseisen neidin esittely löytyy edellisestä blogimerkinnästäni). Harrisin hahmo kun on pitkän päälle raskas pelattava (hahmo on oikeasti hyvin sadistinen, hapan ja pahansisuinen ja pitkälti paljon sellaista, mitä en itse normaalisti ole). Ronnyn piti olla vain helppo ja harmiton hahmo (joskin snobi ja pilalle hemmoteltu), jonka avulla saisin vaihtelua Harrisiin ja tekemistä loppupelin ajaksi.

Arvaatteko mitä tapahtui? Jepjep, Ronny ei jäänyt täytehahmoksi.

Ronnysta kehittyi melko keskeinen hahmo ja se alkoi ennen peliä jo varsin varhaisessa vaiheessa alkaa elää omaa elämäänsä. Aluksi olin mieltänyt Ronnyn ehkä hiukan Draco Malfoyn kaltaiseksi kylmähköksi yläluokan kakaraksi. Hahmon suunta muuttui, kun tuli peruukin valitsemisen aika. Vaalea blondi näyttäisi minulla omituiselta, kun kuitenkin olen luonnostaan brunetti ja ihonväriltänikin suomalaisittain melko päivettynyt kesät talvet. Aloin haaveilla lyhyistä, mustista hiuksista Ronnylle. Totesimme kuitenkin Idan kanssa värin olevan minulle turhan kova. Lyhyistä Bobby-peruukeista ainut jäljelle jäävä väri oli kastanjanruskea.

Hiusvärin myötä Ronnyn hahmoon tuli uutta virtaa. Ronny muuttui lämpimämmäksi ihmiseksi ja varsinaiseksi hulivili-tapaukseksi, joka on varsin helposti juoksemassa tyttöjen perässä. Yläluokkaisuus ja lievä snobius säilyivät, mutta Ronnysta tuli pikemminkin kultahäkissä tietämättömänä kasvanut ihminen kuin kakara, jolla on isän ja äipän rahat nousseet hattuun. Ronny ei ymmärrä, että tavallisten ihmisten täytyy oikeasti kulkea paikasta toiseen metrolla (ei oman autonkuljettajan kyydissä BMW:n takapenkillä) ja ettei kukaan silitä alushousujasi puolestasi (kuten taloudenhoitajatar-Camilla tekee Goldbergien perheessä). Ronnysta muodostui enimmäkseen harmiton vipeltäjä, joka ei aina jaksa vain ajatella tekemisiään tai sanomisiaan.

Kastanjanruskea peruukki osoittautui oikein sopivaksi, mutta se katosi mystisesti muutaman viikon jälkeen. Siispä kuivaharjoittelin Ronnyn proppausta käyttäen omia hiuksiani. Oheisessa kuvassa onkin sitten varsin varhainen versio Ronnysta, kun piti alkaa treenaamaan maskeerauspuolta, joka sisälsi peruspohjustuksen lisäksi mm. kulmakarvojen vahvistamista, kulmaluiden korostamista, yritystä kaventaa itusen poskia... Näiden kokeilujen tuloksena syntyivät myös "Tunan miehistymisohjeet", jotka tulen joku kaunis päivä myös täällä blogissa jakamaan. Nyt ne ovat luettavissa OSA:n nettisivuilta.

Lisäksi tietty täytyi harrastaa bindaamista eli rintojen piilottamista ideaalisiteen turvin. Onneksi tämä ja monet muutkin miehistymisjutut oli jo kokeiltu, kun olin eräässä nimeämättömässä elokuvaprojektissa näytellyt miespuolista vieraanvallan kaksoisagenttia. Siitä projektista jäi käteen keinoja Ronnyn kohdalla käytettäväksi, tietty sillä erolla, että silloin mm. maski tehtiin kameraa varten. Nyt larppia varten täytyi soveltaa oppeja siten, että näky oli katsomisen kestävä ihan lähietäisyydeltäkin, kun pelaamista tulisi oikeiden ihmisten kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että maskia piti keventää huomattavasti. Siinä olikin sitten tekemistä hioa Ronnya siten, että jätkä näyttäisi oikealta 18-vuotiaalta itsestään huolehtivalta nuorelta mieheltä eikä drag queenilta tai muuten tärähtäneeltä.

Ronny tarvitsi toki myös vaatteet. OSA:n koulupukua Ronny ei tarvinnut, sillä oppituntien ajan pelaisin neiti Harrisia. Vapaa-ajalle Ronny kuitenkin tarvitsisi päällepantavaa. Perinteisesti larppaamiseen löytyy kivasti vaatetta esim. kirppareilta tai UFFilta. Ronnyn tyyliin ei kuitenkaan voinut ihan kitkattomasti kuvitella istuttavansa nuhjuista villapaitaa tai hupparia. (Ronnyn äiti kun nyt sattuu olemaan Britannian suosituimman naistenlehden päätoimittaja.)

Ronnyn pukeutumisessa täytyi olla jonkinlaista tyyliä. Vaatteissa piti näkyä se, että ne on ostettu hintalappua katselematta. Haasteen asetti myös Ronnyn itusen metroseksuaali tyyli.

Satuin Idan kanssa kiertelemään Ideaparkin Brothers&Sisters-liikkeessä. Puolivahingossa katselin miesten vaatteita ja siellähän sitten olikin kauluspaitoja tarjouksessa viidellä eurolla. Pikkuisen penkomisen jälkeen löytyi oheisessa kuvassakin näkyvä tumma kauluspaita, jossa on kapeita pystyraitoja. Komistuksen normaalihinta olisi ollut 69,90 euroa, mutta todella hyvän tarjouksen ansiosta sain sen omakseni vitosella. Loistavaa. Ronnylla olisi siis oikeastikin hintava paita, mutta en joutunut maksamaan itseäni kipeäksi sen vuoksi. (Minä en maksaisi edes omasta paitapuserostani 70 euroa - saatikka sitten että maksaisin sen verran paidasta, jota käytän yhdessä pelissä.)

Housuiksi Ronnylle kelpasivat omat tummanharmaat/mustat suorat housuni, joissa on haaleasti raitaa. Kenkinä käytin omia, nahkaisia kävelykenkiäni.

Peruukkia ei kuitenkaan näkynyt mailla eikä halmeilla. Joulukuun tullen luovutin ja kipitin ostamaan uuden identtisen peruukin. (Alkuperäinen peruukki löytyi sitten tammikuussa muutama päivä pelin jälkeen. Nykyisin minulla on kaksi identtistä kastanjanruskeaa tupeeta.) Viimein saimme kuvia Ronnysta täydessä proppauksessa. Isän kokoelmista sain vielä hankittua punertavan, kuvioidun kravatin. (En ole ikinä nähnyt isän käyttävän kyseistä kravattia, joten sen täytyy olla todella vanha. Se on niin vanha, että se on tullut taas muotiin ja on nyt niin kovin in. Samanlaisia krakoja kun näkyi mm. Seppälässä...) Joulun kynnyksellä napsimme sitten Idan kanssa proppikuvia Ronnysta. Samaisesta kuvaussessiosta on peräisin myös oheinen kuvakin, jossa Ronny selailee Glamouria.

Itse pelissä sitten Ronny toimi hahmona mukavasti ja kyseinen nuorimies vuorotellen juoksi tyttöjen perässä ja tyttöjä karkuun. Sosiaalinen ja monessa menossa mukana oleva hahmo oli pelinjohtajahahmoksi kätevä: saattoi tarkkailla laaja-alaisesti muiden pelaamista ja oli myös mahdollisuus vaikuttaa jonkin verran pelin kulkuun omana hahmona.

Pelin jälkeen toki alkoi uuden pelin suunnittelu. Samalla iski tarve aloittaa hahmojen kehittäminen. Myös Ronnya on kehitetty, mutta tässä vaiheessa en puhu siitä enempää, jotta en vuotaisi mitään tulevan pelin kuvioita. Kesäpeliin kuitenkin tarvitaan uudenlaista proppausta. Ronnylle kaavailen oppitunneille valkoista kauluspaitaa, tummia housuja ja juuri ostamaani viininpunaista kravattia (maksoin silkkisestä kravatista 4,99 euroa!). (Kyllä, Ronny nähdään seuraavassa pelissä koulupuvussa!) Vapaa-ajalle en ole vielä vaatetta löytänyt, mutta nyt juhannuksen jälkeisistä alennusmyynneistä saattaa jotain sopivaa vaikka löytyäkin...

Viimeinen kuva on pelinjohdon tammikuiselta kesäproppien testauspäivältä. Ensimmäiseen kuvaan verrattuna Ronnysta on kasvanut melkoinen persoona. Äijällä on aina ihmeellinen viikarimainen kiilto silmissä. Jään innolla odottamaan, mitä seuraavassa pelissä Ronnylle mahtaa tapahtua...


Sarja proppauksistani jatkuu jälleen jossain vaiheessa...